Keskusteluiltojen järjestämisestä

Tunnetko oman kotipaikkasi ja lähiseudun ASRY:laisia? Haluaisitteko tutustua, jakaa synnytyskokemuksia ja opastaa odottajia? Jos ette vielä pidä säännöllisiä keskusteluiltoja, tässä inspiraatioksi ja malliksi kertomus siitä, miten Seinäjoella aloitettiin kuukausittaiset ASRY:n teemaillat.

Tutustuin imetystuki-illassa ja kestovaippailijoiden nettifoorumilla toiseen eteläpohjanmaalaiseen ASRY:n jäseneen ja tuli puheeksi Jyväskylän teemailtojen mallin matkiminen meillekin. Sopivan tilankin löytyi Seinäjoen MLL:n Lastenkamarista, sen vuokraus vertaistukiryhmille oli varsin kohtuuhintaista. Tila vaikutti sen vuoksi erittäin sopivalta, että se on suuri avoin tila, jonka toisessa päässä sijaitsevat lelut ja toisessa päässä on aikuisten pöytä ja sohvia. Tila onkin osoittautunut hyvin käteväksi juuri siksi, että aikuiset voivat keskustella piirissä toisessa päässä ja silti samalla toisella silmällä ja korvalla seurailla lasten touhuja. Tilasta löytyy myös hoitopöydät, potat ja muut lastenhoitojärjestelyt. Pääosin iltoihin kyllä on tullut esikoistaan odottavia eikä lapsia ole siksi ollut suuria laumoja. Tilan lapsiystävällisyys on kuitenkin ollut hyödyksi. Vastaavia lapsiperheiden tapaamisiin sopivia tiloja kannattaa katsastaa kaupungin palvelujen kautta, esimerkiksi avoimet päiväkodit, perhepuistot ja nuorisotilat saattavat olla mahdollisia vuokrata iltakäyttöön nimellisellä summalla.

Ajankohdan valinta on seuraava tärkeä vaihe. Kerran kuukaudessa tapaamiset ovat olleet meidän vetäjäresursseilla sopiva aikaväli. Jonkinlainen säännöllisyys ajoissa kannattaa olla, esimerkiksi joka kuun kolmas keskiviikko tai jokin muu helpolla muistisäännöllä määräytyvä aika. Olemme kokeilleet erilaisia ilta-aikoja, 18-19.30 alkuun ja nyttemmin klo 16-18. Valinnassa on otettava huomioon lukuisia seikkoja. Näitä ovat muun muassa tilan saatavilla olo, työssäkäyvien äitien huomioiminen ja ajankohdan sopivuus alustajille, vetäjille ja vakiokävijöille, mikäli heitä on tiedossa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi muut samalle kohdeyleisölle kiinnostavat tapaamiset kannattaa kartoittaa. Näitä voivat olla esimerkiksi imetystukiryhmä, perhekerhot, avoin päiväkoti sekä muiden yhdistysten järjestämät säännölliset tapaamiset, kuten kestovaippailijoiden, kantoliinailijoiden, kiintymysvanhemmuusperheiden tai Luonnonlapset ry:n tapaamiset. Pienemmillä paikkakunnilla päällekkäisyydet on helpompi välttää, mutta isommilla paikkakunnilla niiden välttäminen täysin voi olla työlästä.

Seuraavaksi voi pohtia, pitäisikö tapaamisilla olla aiheet vai olisivatko ne vain vapaata jutustelua. Vapaa jutustelu ja kahvittelu on yksi vaihtoehto. Imetystukiryhmän ja Jyväskylän ASry:n mallin mukaan jokaisella tapaamiskerralla on jokin aihe, josta sitten joku valmistelee pienen alustuksen ja muuten jutellaan joko aiheesta tai sen vierestä paikallaolijoiden tarpeiden mukaan. Perusteluna valittuihin aiheisiin vertaistukitapaamisissa yleensä pidetään esimerkiksi sitä, ettei tapaamisista tulisi pienen sisäpiirin kerhoja, joihin uusilla tulijoilla on vaivaannuttavaa tulla mukaan ja toisaalta mainostamissyitä. Kynnys tulla mukaan madaltuu ja yleinen kiinnostavuus kasvaa, kun tapaamisille on selkeitä aiheita. Seinäjoen tapaamisissa selkeät aiheet ovat tuntuneet toimivalta ratkaisulta.

Suunnitelkaa sitten mainospohja ja ideoikaa aiheita tapaamisille. Niiden pitää olla tarpeeksi tarkkoja, että alustus pysyy tiiviinä, mutta tarpeeksi laajoja, etteivät ne rajaa kovin suurta joukkoa pois. Jälkikäteen ajatellen ei yllätä yhtään, että eniten yleisöä ovat keränneet ABC-tyyppiset kerrat sekä menneiden synnytysten muisteluilta. Vähiten kävijöitä on ollut lomakausien ympärillä sekä kerroilla, joilla aihe on ollut liian tarkka, esimerkiksi synnytyksen historia. Toisaalta jo lähtökohtaisesti ajattelin, ettei tarvitsekaan ollakaan kahtakymmentä äitiä paikalla, vaan on helpompaa jutella pienemmällä porukalla.

Kun tilat, ajankohta ja aiheet olivat valmiina, tarvittiin enää tiedotuskampanja, jotta ihmiset tietäisivät tulla! ASRY:n nettisivut luonnollisesti toimivat erinomaisena pohjana, mutta lisäksi päätettiin laittaa ilmoitusta paikallislehden ilmaiselle menot-palstalle sekä levittää neuvoloihin ja kauppoihin paperimainoksia. Paperimainoksessa kannattaa kiinnittää huomiota riittävän suuriin, kaupan ilmoitustaululta selvästi erottuviin otsikon fonttikokoihin. Mainokseen on hyvä sisällyttää aiheiden, tapaamispaikan (osoitteineen!) ja tapaamispäivämäärien ja -kellonaikojen lisäksi myös jokin sähköpostiosoite, jonka kautta saa lisätietoa sekä linkki yhdistyksemme kotisivuille. Selvyyden vuoksi kannattaa myös jotenkin korostaa, että tervetulleita ovat myös lapset ja isät, koska tämän tapaisia vertaistukitapaamisia toisinaan luullaan vain äititapaamisiksi. Tieto mahdollisesta vapaaehtoisesta kannatusmaksusta on muistettava mainokseen myös. Jos paikkakunnalla on TENS-vuokrausta, sitä kannattaa mainostaa siinä samalla. Kerätä voi myös netistä seudun neuvolahoitajien sekä sairaalan synnytysosaston osastonhoitajan sähköpostiosoitteet ja mainostaa tapaamisia heille suoraan sähköpostilla.

Kun tapaamiset Seinäjoella sitten alkoivat, ne keräsivät alkutahmeuden jälkeen yhä isomman äitijoukon paikalle, yleensä kolmesta viiteen odottajaa ja toisinaan myös heidän puolisoitaan. Kysyntää oli siis selkeästi ollut. Tapaamisten kuluksi vakiintui vetäjän tervetuliaissanojen jälkeen esittelykierros, jossa yleensä pyysin kertomaan itsensä ja perheensä esittelyn lisäksi vastausta johonkin aiheeseen liittyvään johdattelevaan kysymykseen. Nämä esittelykierrokset ovat välillä kestäneet yli puolet ajasta, kun synnytyssaagoja on kerrottu innostuneesti ja kuuntelijoiden välikommenttien höystämänä. Kierroksen jälkeen sovittu alustaja piti oman osuutensa, sitten sai kysellä ja keskusteltiin vapaasti. Tarjoiluja illoissamme ei ole pääosin ollut, koska kukaan ei ehtinyt tulemaan etukäteen niitä valmistelemaan tai jäämään jälkikäteen tiskailemaan ja myös siihen, että alustukset ja keskustelu venähtivät niin, ettei kahvittelua tarvittu. Kävijäkunta on myös ollut siinä määrin vaihtelevaa, että olisi ollut vaikeaa järjestää nyyttikestiperiaatteella tasapuolista tarjoilua. Ehkäpä jatkossa alamme järjestää tarjoiluja, jos joku useimmiten paikalle pääsevä vakiokävijä innostuisi niistä vastaamaan!

Alkustarttauksen jälkeen tapaamisia on ollut helppoa jatkaa. Seuraavan kauden tapaamisaiheita on ideoitu kauden viimeisessä tapaamisessa. Olen kerännyt vapaaehtoisilta sähköpostiosoitteita ja lähettänyt sitten tuolle minisähköpostilistalle mainostusviestejä tulevista tapaamisista. Toivottavasti tapaamiset vakiintuvat ja jatkuvat tulevina vuosina!

Tähän mennessä illoillamme Seinäjoella ja Jyväskylässä on ollut tällaisia aiheita:
- Aktiivisen synnyttämisen ABC
- Synnytyksen historiaa ja erilaisia synnytyskulttuureja
- Vaihtoehtoiset kivunlievitysmenetelmät
- Synnytystoivelistan laatiminen
- Tukihenkilön rooli (Isät mukaan!)
- Ensihetket ja -päivät synnytyksen jälkeen (yhteistyössä imetystukiryhmän kanssa)
- Homeopatia ja muut vaihtoehtoisen lääketieteen kivunlievitykset
- Synnytyskipu ja sen lievitys
- Menneiden synnytysten muisteluilta
- Harvinaisempia vaihtoehtoja: Koti-, vesi- ja polikliiniset synnytykset

Katri Pääkkö-Matilainen (Seinäjoki)