Kalvojen puhkaisu

Sikiökalvojen puhkaisu synnytyksen aikana on yksinkertainen ja tavallinen rutiinitoimenpide useimmissa sairaaloissa, joissa synnytyksen hoidossa käytetään paljon tekniikkaa.

Raskauden aikana sikiö kelluu kalvopussin ympäröimänä lapsivedessä, joka sisältää sikiölle tärkeitä ravintoaineita. Raskauden lopussa vettä on 500-1500 ml ja se uusiutuu joka 4-6 tunti. Vesi muodostaa sikiölle suojaavan, painottoman ympäristön. Vesi ylläpitää myös sopivaa lämpötilaa. Steriilissä lapsivedessä sikiö voi harjoitella hengittämistä ja nielemistä. Jos kalvot ovat ehjät, lapsivesi suojaa lapsen päätä / tarjoutuvaa osaa ja vähentää tähän kohdistuvaa painetta synnytyksen aikana. Tällöin lapsen pää on yleensä vähemmän muovautunut.

Englannissa National Childbirth Trustin teettämässä tutkimuksessa seurattiin 517 äitiä, joilla oli normaali raskaus. Naisten sallittiin synnyttää ilman kalvojen puhkaisua. Kalvot puhkesivat 34 prosentilla itsestään ennen synnytyksen alkamista tai sen varhaisessa vaiheessa. 66 prosentilla äideistä kalvot olivat ehjät synnytyksen ensimmäisen vaiheen lopussa. Näistä 34 prosentilla kalvot puhkesivat itsestään kohdunsuun ollessa täysin auki, 20 prosentilla ponnistusvaiheen aikana ja 12 prosenttia vauvoista syntyi kalvopussien ympäröimänä. Tutkimustulos viittaa siihen, että kalvojen myöhäinen puhkeaminen kuuluu usein normaaliin synnytykseen.

Kalvot puhkaistaan monissa sairaaloissa rutiinisti yleensä silloin kun kohdunsuu on 3-4 senttiä auki. Tätä perustellaan usein sillä, että toimenpide edistää synnytyksen kulkua. Kalvot puhkaistaan joskus synnytyksen käynnistämiseksi. Toimenpiteen vaikutus jää kuitenkin usein epäselväksi, sillä kalvojen puhkaisemisen yhteydessä käytetään usein synteettistä hormonia eli tippaa suoraan suoneen.

Joskus kalvot puhkaistaan, kun epäillään sikiön hapenpuutetta. Vihreä tai ruskea lapsivesi voi olla merkkinä tästä. Kun sikiökalvot puhkaistaan, lapsen päästä voidaan ottaa verinäyte ja arvioida lapsen vointi. Lapsen päähän voidaan myös kiinnittää pieni anturi, jonka kautta lapsen sydänäänet rekisteröityvät varmimmin. On kuitenkin epäilty aiheuttaako kalvojen puhkaisu tilanteen, jota halutaan välttää eli lapsen huonovointisuuden ja hapenpuutteen. Tutkimukset viittaavat siihen, että kalvojen puhkaisu voi aiheuttaa muutoksia sikiön sydänäänissä, lähinnä äänten laskua.

Kaikki synnytyksen aikaiset toimenpiteet vaikuttavat synnytyksen kulkuun, sen pituuteen ja laatuun.

Rutiininomaista kalvojen puhkaisua pitäisi arvioida tarkemmin. Tänä päivänä tieteellinen näyttö sen hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista puuttuu.

Patricia Siljama

Balaskas J. 1989. New Active Birth. A Concise Guide to Natural Childbirth. London: Unwin Paperbacks.

Balaskas J. - Gordon Y. 1989. The Encyclopedia of Pregnancy and Birth. London: MacDonald & Co Ltd

Beech B. 199 Who's having Your Baby. A Health Right Handbook for Maternity Care. London: Camden press Ltd.

Enkin M. - Keirse M- - Chalmers I. 1989. A Guide to Effective Care in Pregnancy and Childbirth. Oxford: Oxford University Press.

Flint C. 1990. Artificial Rupture of the Membranes - Time to think again? Obstetrics and Gynecology News, Autumn.

Inch S. 1989. Birthright, A Parents Guide to Modern Childbirth. London: hutchinson & Co Ltd.

Kitzinger S. 1988. Pregnancy & Childbirth. London: Penguin Books.

Rupture of the membranes in Labour. A Survey conducted by The national childbirth Trust, 989

Sweet B. 1989. Mayes' Midwifery. A Textbook for Midwifes. London: Baillière Tindall.