Doulapalkinto Haikaranpesään
Perinteeksi muodostunut hiekkasavinen Doula-muna ja kunniakirja luovutettiin huhtikuussa kolmannen kerran. Tällä kertaa tunnustusta sai omakätilöjärjestelmästään ja hoidon jatkuvuudestaan kuuluisa Haikaranpesä-osasto Helsingin Kätilöopiston sairaalassa. Doula-palkintoa olivat luovuttamassa Patricia Siljama, Hanna Hirvonen ja allekirjoittanut.
Tämänvuotinen Doula-palkinto oli ilo luovuttaa Kätilöopiston Haikaranpesälle tunnustuksena uraa uurtavasta työstä suomalaisessa äitiyshuollossa. Haikaranpesässä synnyttäjä saa tutustua kätilöönsä jo raskauden aikana. Synnyttämään tulevat käyvät synnytysvalmennuksessa Haikaranpesässä ja voivat myös osallistua ryhmiin, joissa aiheina ovat isäryhmä, äitiryhmä, seksuaalisuus voimavarana ja mielialat.
Vaihtuva henkilökunta Suomen äitiyshuollon ongelma
Suomalaisessa pilkotussa äitiyshuollossa voi olla vaikeaa luoda luottamuksellista suhdetta synnytyksen ammattilaisiin, varsinkin jos heitä tarvitaan useita raskauden ja synnytyksen eri vaiheissa - äitiysneuvolassa, äitiyspoliklinikalla, sairaalan vuodeosastolla, synnytysosastolla ja lapsivuodeosastolla. Luottamus ja tutut kasvot luovat kuitenkin turvallisuutta, joka voi olla esim. synnytyspelon käsittelemisessä naiselle tärkeämpää kuin lupaus puudutuksesta.
Kätilöön ja synnytysympäristöön tutustuminen lisää valinnanvapautta - tärkeinä pitämistä asioista voi keskustella jo etukäteen. Jokaisella perheellä on mahdollisuus henkilökohtaiseen synnytyssuunnitelmakeskusteluun. Haikaranpesän kätilöt ovat kokeneita ja ammattitaitoisia. Valitettavasti ne äidit, joilla on ongelmia raskaudessaan ja jotka myös tarvitsisivat kipeästi omaa kätilöä eivät pääse Haikaranpesään.
Haikaranpesän kodikkuus näkyy ja tuntuu
Haikaranpesä tarjoaa upeat puitteet synnyttämiselle myös ulkoisesti. Synnytyshuoneet on sisustettu kauniisti ja hyvällä maulla. Apuna ovat olleet anteliaat sponsorit. Osastolla on synnytysallas ja huoneissa parisängyt. Yhteisessä keittiössä perheet huolehtivat aterioistaan omatoimisesti. Kodikkuudesta kertoo se, että keittiössä voi törmätä kalsareissaan puuhastelevaan isään. Haikaranpesässä ei ole kätilöä öisin kuin tarvittaessa, joten vauvan kanssa yöpyvä äiti tarvitsee toisen aikuisen tuekseen.
Kokeilusta pysyvään käytäntöön
Haikaranpesä kokeilun (1995 - 1996) jälkeen siinä mukana olleet perheet perustivat Pro Haikaranpesä-yhdistyksen auttamaan osaston perustamista. Kätilöopiston sairaalaa voidaan pitää tavallaan suomalaisten kätilöiden lippulaivana. On hienoa, että sen kätilöt ottivat rohkean ja antaumusta vaativan askeleen kohti kätilön ja synnyttäjän kokonaisvaltaisempaa ja yksilöllisempää yhteistyötä, jollainen se perinteisesti on usein ollutkin.
Yhdistyksen puolesta haluamme kiittää ystävällisestä ja lämpimästä vastaanotosta ja toivomme voimia arvokkaalle työllenne!
Anna-Mari Sutela-Tervonen
Jäsenlehti 2/1998

