Kotilona oleminen
Kotiloksi ryhtyminen on usein usean vuoden kypsyttelyn tulosta. Pohjalla on usein ajatus synnytyksen normaaliudesta ja uskosta naisen kykyyn synnyttää itse, sekä naisen oikeudesta valita synnytyspaikka ja synnytykseensä osallistuvat henkilöt.
Suomessa järjestetään ainoastaan sairaalasynnytykseen tähtäävää kätilökoulutusta. Esimerkiksi Kentuckyssä, Amerikassa kotiloksi opiskellaan kisällimenetelmällä. Suomen kielellä ei juurikaan löydy tutkimuksia eikä materiaalia kotiloinnin aloittamisen avuksi. Siispä jos kotilointi kiinnostaa, täytyy lukea paljon tutkimustietoa englannin/saksan kielellä.
Toinen kotilohaluja vähentävä syy on negatiivinen kotisynnytysilmapiiri Suomessa. Suomalaisen terveydenhuollon virallinen näkökulma (vuonna 2012) on, että synnytykset pitäisi keskittää yli 1000synnytystä/vuosi sairaaloihin, jossa on ympärivuorokautinen sektio-ja lääkäripäivystys. Samaan aikaan Englannissa (kesä 2011) lääkärit ilmoittivat kansalliseksi tavoitteeksi nostaa kotisynnytysten määrän 30%:iin. Hollannissa edelleen noin joka kolmas nainen synnyttää kotona.
Yrittäjyys
Kotilo on yksityisyrittäjä, joka tarvitsee myös yrittäjyysosaamista. Sitä saa esim Uusyrityskeskuksista, Naisyrittäjyyskeskuksesta, Tehyn yrittäjäjaoksesta ja verotoimistosta jne. Verotus, ALV ja vakuutukset ovat haasteena. Hoivayrittäjät ovat lähes kaikki vanhustenhuollossa, joten omaa mentoria on vaikea löytää. Tärkeintä kätilöyrittäjälle on vankka asiantuntijaverkosto. Kätilöyrittäjyydessä on se ilo, että mainontaa ei tarvitse tehdä. Tieto kulkee äidiltä toiselle hyvin.
Lait ja määräykset
Suomessa lainsäädäntö ei kiellä kotona synnyttämistä. Mitään mallia tai suositusta ei aiheesta valitettavasti ole. Joten jokainen saa hoitaa kotisynnytyksiä, miten parhaaksi näkee. Kätilöllä on oikeus kirjoittaa syntymätodistus.
Tukholman malli
Ruotsissa synnyttää noin sata naista joka vuosi kotona. 20 kätilöä toimii kotiloina. Kätilöiden erikoiskoulutusta ei vaadita. Tähän päädyttiin 2002 tehdyn kokeilun perusteella. Tukholmassa suositellaan ensisijaisesti sairaalassa synnyttämistä, mutta kotonakin saa synnyttää. Jotta Tukholmassa saa rahallisen korvauksen 18 000 kruunua (n 1950 euroa) kotona synnyttämisestä, täytyy tiettyjen kriteerien täyttyä:
1) synnyttäjä on uudelleensynnyttäjä, jonka edellinen/set synnytyksen ovat olleet normaaleja alatiesynnytyksiä, nykyraskaus on sujunut normaalisti eikä synnyttäjällä ole sairauksia/lääketieteellisiä riskejä, kuten diabetes, korkea verenpaine, runsasta turvotusta tai todella isoa sikiötä
2) synnyttäjä on keskustellut riskeistä synnytyslääkärin kanssa
3) 36 raskausviikon kontrollikäynnillä kaikki on kunnossa
4) synnytyksessä on läsnä 2 kätilöä
5) synnytystiimi ja synnytyssairaala tekevät yhteistyötä
6) lähimpään synnytyssairaalaan on alle 40 min matka
7) lastenlääkäri tarkastaa lapsen 2 päivän päästä syntymästä
Vaatimuksia kätilöltä
-osaa lukea synnytyksen kulkua ja sen ongelmakohtia
-osaa pitää synnytyksen normaalina ja tarvittaessa johdatella synnytystä takaisin normaaliin
-osaa kädentaitoja, kuten ulkotutkimuksen ja sisätutkimuksen hyvin (on hoitanut useamman vuoden synnytyksiä)
-tietää omat ja kotonasynnyttämisen rajat
-uskoo naisen kykyyn synnyttää ja synnytyksen voimaan
-kouluttaa itseää jatkuvasti
Vaatimuksia synnyttäjältä
-normaalit edelliset synnytykset ja normaali raskaus
-uskoa itseen ja synnytyksen voimaan
-tuntee omaa kehoaan ja sen reagointia synnytykseen
-edellisten synnytysten voimia vievät asiat on käsitelty niin, etteivät ne haittaa synnytystä
Vaatimuksia kumppanilta/neilta
-uskoa synnyttäjään ja synnytykseen
-synnytysrauhan turvaamista
-konkreettista läsnäoloa ja apua sekä synnytyksessä että synnytyksen jälkeen
Vaatimuksia synnytystilalta/kodilta
-matka sairaalaan tulisi olla alle 40 minuuttia
-kodissa on lämmitys ja lämmin juokseva vesi
Vaatimukset kumppanuudelta
Synnytyksessä tärkeintä on rakkaus. Rakkauden kukoistukseen tarvitaan tuttuutta: tuttu kätilö ja tuttu perhe. Rakkaus takaa turvallisen synnytyksen, se lisää oksitosiinihormonia ja endorfiineja. Rakkauden myötä tulee kunnioitus, avoimuus ja luottamus. Rakkaus synnytyksessä tarkoittaa, että perhe antautuu kätilön hoivaan ja kätilö antautuu perheen käyttöön kaikkensa tehden.
Synnytysvälineet
Jokaisella kätilöllä on mieleisensä välineet synnytyksessä. Toiset pyytävät perheitä hankkimaan esim lääkkeet, kuume- ja verenpainemittarit, toiset tuovat kaiken mukanaan.
Paperit ja lähetteet
Syntymätodistuksen kotilo saa tehdä mieleisekseen ja se toimitetaan paikkakunnan maistraattiin, jotta lapsi saisi hetun, eli henkilötunnuksen. THL:n nettisivuilta löytyy kaavake, jolla voi ilmoittaa tilastoihin kotisynnytyksestä. Napa-Tsh ja tarvittaessa vauvan veriryhmämääritys tuottavat neuvolakohtaisesti kohtuullisesti työtä. Jossain päin Suomea sairaalan laboratioriot eivät suostu näytteitä tekemään, joten ainoa keino on mennä yksityiselle lääkäriasemalle ja ottaa näytteet suoraan vauvasta. Tällöin veririyhmämääritys tulee niin myöhään, että äidille on jo pitänyt antaa Anti-D-immunoglobuliini. Lääkkeiden, neulojen ja ruiskujen kanssa on myös ongelmia. Tähänkin tarvitaan sitä hyvää verkostoa.
Muita haasteita
Kotona synnyttäminen ei tarkoita, etteikö perhe haluaisi käyttää yhteiskunnan palveluja tai huolehtia vauvan terveydestä myös lääketiedettä apuna käyttäen, jos niitä tarvitaan. Kotisynnytysten hoitamisen turvallisuuteen kuuluu aukoton sairaalaan siirtyminen tarvittaessa. Perheiden kannattaa tutustua sairaalaan jo etukäteen ja pakata sairaalakassi. Kätilölle suurin haaste on kestää perheen pettymys siirrosta.
Lastenlääkärin tarkastus vauvalle synnytyksen jälkeen on suositeltavaa lonkkaluksaation ja sydämen sivuäänten takia.
Sananen jaksamisesta
Yksityisyrittäjyys on kätilölle ja hänen perheelleen todella iso ponnistus päivystyksien kanssa. Maailmalla on paljon surullisia esimerkkejä loppuunpalaneista kotisynnytyskätilöistä, jotka ovat yksin hoitaneet jopa 4-5 synnytystä kuukaudessa. Kannattaa miettiä jo heti, miten aikoo jaksaa ja mitkä ovat omat jaksamisen rajat.
teksti: kotilo Anu Lampinen

