Pelkoa, jännitystä

Synnytys jännittää, synnytys pelottaa. Miksei? Pelottavathan pienemmätkin asiat tässä elämässä, saati synnyttäminen - matka, jossa nainen kulkee olemisensa äärirajoille. Joskus synnyttämisen pelosta voi tulla niin suuri taakka, että nainen haluaa keisarileikkauksen.

Synnytyspelot ovat lisääntyneet. Kätilö Kerstin Backin mukaan se kertoo paljon rationaalisesta ajastamme, jossa haluamme suunnitella, ohjata ja hallita kaiken, synnyttämisenkin. Synnytys ei kuitenkaan sopeudu suunnitelmiin tai aikatauluihin. Se väistää älyllisyyttä ja ennakoitavuutta, siksi se pelottaa. Kerstin Backin mukaan aikakautemme ihminen elää helppoa elämää. Siihen ei kuulu kipu eikä kova ruumiillinen ponnistelu. Synnytykseen ne kuitenkin kuuluvat, kipu, tuska, vertaansa vailla oleva puurtaminen. Sekin pelottaa. Kerstin Back ei usko keisarileikkauksen olevan palvelus synnytystä pelkäävälle naiselle. Päinvastoin, toimenpide voi siirtää ongelmia eteenpäin; jos synnyttäjästä tuntuu, ettei hän kykene synnyttämään, keisarileikkaus tuskin poistaa tätä asennetta.

"Palvelus olisi auttaa naista pelon yli, siivilleen niin, että hän uskaltaisi synnyttää. Näin hän voi päästä eteenpäin elämässä", Kerstin sanoo. Synnyttäminen voi esimerkiksi auttaa huomaamaan, ettei kaikki elämässä mene kaavan mukaan. Se helpottaa elämää pikkulapsen kanssa. Tai se voi antaa monia asioita pelkäävälle kokemuksen: minä pystyin!

Kerstin Back on pohtinut myös sitä, onko lasta kohtaan oikein saattaa hänet sektiolla maailmaan silloin, kun alatiesynnytys ei ole vaarallinen. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että lapsi tarvitsee synnytyksen rasitusta. Syntyminen ei ole lapselle trauma, vaan onnellinen tapahtuma. Keisarileikattujen lasten on huomattu itkevän selvästi enemmän kuin alateitse syntyneitten. Ehkä siksi, ettei endorfiineja, hyvän olon hormoneja ole ehtinyt erittyä lapsen elimistössä nopean äidistä irrottautumisen vuoksi. Lapselle on hyvä tulla maailmaan omassa tahdissaan - jos siihen ei ole hengenvaarallista estettä.

Kun nainen haluaa puhua synnytyspelostaan, kuka tahansa kuuntelemaan kykenevä ihminen voi auttaa. Kerstin Back on saattanut monta pelokasta odottajaa synnytykseen. Vastaanotollaan Kerstin selvittää hieromisen yhteydessä, millaiseksi raskaana oleva nainen kuvittelee synnyttämisen, mikä pelottaa. Yhdessä naisen kanssa hän sitten pyrkii vähitellen muuttamaan mielikuvaa synnyttämisestä myönteisemmäksi, ennen kaikkea mielenkiintoiseksi.

Kerstin Back on huomannut, että naiset kokevat keisarileikkauksen usein menetyksenä. "Pettymys ja suru voivat seurata sektiota - oli toimenpide suunniteltu tai suunnittelematon. Myös näiden tunteiden puhumiseen tulisi aina antaa tilaisuus sairaalassa", Kerstin toivoo.

Malla Rautaparta

Jäsenlehti 1/1996